Ennalta ehkäiseminen ja mielen hyvinvointi, mitä se minulle tarkoittaa?

Jaa tästä:

Mitä minulle ennalta ehkäiseminen tarkoittaa?

Se on asioihin reakoimista, ennen kuin on myöhäistä.

Se on pysähtymistä, tunteen ja kehon tuntemuksen äärelle, ennen kuin se muuttuu krooniseksi.

Kehoni reagoi hyvin heräksi omille tunteilleni. Kehossani on tiettyjä heikkoja lenkkejä, ne alkavat usein miten oireilemaan, kun elämääni tulee psyykkisesti tai henkisesti haasteita.

Ennen en sitä ymmärtänyt. Otin vain kiireesti kipu tuntemukseen lääkettä. Nyt, kun olen opetellut ja oppinut seuramaan tunteitani, mielen ja kehon yhteyttä toisiinsa, uskallan kohdata kivut eritavalla.

Kohdata ne tuntemuksena, suurempaa kokonaisuutta ja menemällä asian ytimeen.

Huolehtimalla omasta mielen hyvinvoinnista, on kaiken aa ja oo.

Mielen hyvinvointia on niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kuin henkinen hyvinvointi ja kokonaisuus.

Tehdessäni mielenterveyden ensiapu koulutuksia eri järjestöille, työyhteisöille, yrityksille sekä yksityisille ryhmille, on vahvistanut sitä ajatusta, kuinka mielen hyvivointi koetaan tärkeänä.

Toisaalta, kun tarjoan ryhmille koulutusta, kohderyhmä ajattelee helposti, ettei heillä ole mielenterveyden kanssa ongelmia. Mielenterveys nähdään edelleen tabuna tai sairautena.

Mielesätäni ennealta ehkäisevää kulttuuria on joskus vaikea hyväksyä ja nähdä osana hyvinvointia ja terveyttä sekä niiden edistämistä.

Olen sanontukin, kun aloitan mielenterveyden  ensiapu koulutukset, että mielen hyvinvointia tulee hoitaa ja harjoittaa samalla tavalla, kuin fyysistä hyvinvontia tai fyysisiä ensiapu taitojakin.

Kävin aikoinaan MTEA 1-2 koulutukset (mielenterveyden ensiapu), mistä sain itselleni paljon ajattelmista. Sain myös aikaa pysähtyä oman mielen äärelle. Sain miettiä sitä, miten minä itse voin ja miten voin hoitaa, auttaa kuin edistää mieltäni ja hyvinvointiani.

Tärkenä oppina sain sen, kuinka uskallan ottaa puheeksi jos näen toisen voivan pahoin. Sillä, mielestäni puheksi ottaminen on yksi tärkeimpiä askeleita ennalta ehkäisyssä ja mielen hyvinnoinnissa. 

Hyvä olisi herätä, ennen kuin elämä pysäyttää.

Me ihmis persoonat, heräämme todellisuuteen monesti vasta sitten, kun on jo tapahtunut jotain. Tapahtunut jotain sellasita, mitä ei ole osannut järjellä ajatella.

Mielestäni, moni tietää alitajunnassa tai kehossaan sen, että nyt olisi hyvä pysähtyä tai hidastaa tahtia. Kuitenkaan ei vain rohkene, ehdi tai ei usko, että se on tarpeen.

– ajatus voi olla: no minä vielä tämän teen tai sitten, kun tämä projekti on loppu.

Frank Martela sanookin tutkiessaan elämän merkityksellisyyttä näin: 

” Elämä projektina vai elämä tarinana.”

…moni sanoo, sit´kun!

Se voi olla se viimeinen sit´kun. Sillä seuraavassa hetkessä, niskat menevätkin niin jumiin, ettei pää käänny. Päähän koske  niin, että oksettaa. Töistä lähtiessä ajaa autolla kaasu pohjassa, sillä on kiire viemään lapsia harrastuksiin. Tästä voi seurata tilanne, että ajaa päin punaista ja poliisi muistuttaa sakkolapulla. Pahimillaan voi käydä niin, että ajaa kolarin, missä vahingoittuu useampi ja vielä sivullisiä henkilöitä.

…miksi odottaa tätä?

Muistan 2009 sen tunteen, kun suoli huusi ja sylki kuraa. Sen tunteen, kun tuntui, että pää räjähtää ja syke tuntuu silmän pohjissa asti. Sen tunteen kun, korotin ääntäni lapsilleni, ihan ilman mitään suurempaa syytä. Hikoilin yöllä ja päivällä.  Minua itketti ja ahdisti. 

Yritin olla koko ajan paremepi, kauniipi, tehokkaampi ja pystyvämpi. Tuntui, etten voi olla paikallaan, sillä ajatukset jyrää ylitseni.

Mistä tämä kertoi?

Se kertoi pikäkestoisesta stressistä. Elämän suorittamisesta ja tyytymättömyydestä sekä siitä, mitä minulla ei muka ollut. Pakenin ja yritin miellyttää. Yritin olla jotain täydellistä, mitä ei edes ole.

Tämä muutti lopputulemana minun elämäni täysin, sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Sillä se oli burn out ja edessä oli 10 kk sairausloma.

Toki tämä ei jäänyt siihen, sillä minun tuli muuttaa toden teolla elämää, tapaa ajatella ja olla. Elämää jota olin tottunut elämään ja suorittamaan. Olemaan pois omasta itsestäni.

Ensin tuli kuitenkin antaa kehon ja mielen toipua, löytää se todellinen itseni ja elämäni.

Ensin tuli tehdä kuitenkin?

Pysähtyä ja katsoa totuutta silmiin. Antaa keholle ja mielelle lepoa, hyväksyntää, armollisuutta ja rakkautta.

Elämä opetti minua isolla kädellä. Elämä kasvatti minua näkemään totuuteni. Elämä opetti hengittämään ja olemaan tietoisesti läsnä. Kohtaamaan tunteeni ja sen miten kehoni reagoi eri tunnetiloissa.

Elämä opetti minua näkemään itseni ja ympäröivän maailman uudesta näkökulmasta.

Näkemään terveyttä ja hyvinvointia uusin silmin. 

Tässä hetkessä moni voi kokea samoin, kuin minä koin, joten usakalla pysähtyä ja kuunnella. Antaudu, sillä maailmankaikkeus on järjestänyt nyt sille ajan kalenteriisi…

Elämäntavan on muututtava, emme voi jatkaa enää niin, kuin elimme ennen.

Mitä hyötyä kokemuksestani oli, löysin tietoisuustaidot ja läsnäolemisen. Löysin herkyyteni, oman voimani ja viistueni. Löysin itseni.

Miten sinä voisit hyötyä tietoisuutaidoista ja esimerkikisi tietoisesta hengittämisestä, muutoksen tielläsi. 

– Niistä voi olla juuri se apu, että voisit pysähtyä ja kuunnella itseäsi uudella tavalla. Ne voivat helpottaa arjessa, vaikka stressin hallinnassa, työhyvinvoinnissa, jopa perheen  ja asiakkaiden kohtaamisessa.

Mitä muut – asiantuntijat – sanovat meille terveydestä, tietoisuustaidoista, tunteistamme, kehon ja mielen yhteydestä sekä stressistä.

Kabat-Zinn (1990) sanoo, että terveytemme vaikuttaa monella tavalla mieleemme ja tunteisiimme. Näin esimerkiksi fyysinen terveys, ajattelumme ja käyttäytymisemme, sekä kykymme parantua liittyvät juurikin meidän mieleen ja tunteisin. Näin ollen vaikuttamalla myönteisesti omaan terveyteen voi saavuttaa jonkinlaisen tasapainon. (Kabat-Zinn)

Nummenmaa (2010) taas sanoo, että tunteet edistävät hyvinvointiamme. Tunteet säätelevät koko ajan meidän kehoamme ja mieltämme. Tunteilla on suuri merkitys siihen, miten me käyttäydymme tai miten kohtaamme ja tulkitsemme eri tilanteita. Normaali tunne-elämän kokemuksiin kuuluu, että tunnekokemuksemme vaihtelevat masentuneisuudesta, rauhalliseen seesteisyyteen sekä onnellisuuteen. (Nummenmaa )

Keho ja mieli antavat meille merkin stressistä. Merkit tulevat siitä, kun olemme kuluttaneet niin keholliset, kuin henkiset voimavarat loppuun. (Block ) 

Stressi ja masennus voivat herkistää kivun tuntemuksille ja kokemukselle. Kipua kokeneet henkilöt ovat ilmaisseet, että kun mieliala on alhaisempi voimme kokea kipuja enemmän. (Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry )

Mikä sitten on tietoisuustaitojen tarkoitus?

Tietoisuustaitojen tarkoitus on oppia olemaan läsnä nykyhetkessä. Ne ovat käyttäytymistä, havainnoimista sekä kykyä hyväksyä valittu kohta ilman arvostelua.  (Pietikäinen )

Lappalainen R. ja Lappalainen P. (2014) sanovat, että tietoisuustaitojen ja hyväksymisharjoitteiden avulla voimme oppia erottamaan, mikä on itseämme ja mikä ajatuksiamme (Lappalainen ja Lappalainen ).

Tietoisuustaidot auttavat muuttamaan suhdetta ajatuksiin, niin tulevaisuuden kuin menneisyyden ajatuksiin, mielikuviin sekä muistoihin (Pietikäinen ).

Mitä on sitten ajatukset ja läsnä oleva hetki?

Ajatuksemme ja suunnitelmamme vievät helposti meidät pois läsnä olevasta hetkestä. Alamme helposti uskoa sitä, mitä mielemme ja ajatukset tuottavat. Uskoessamme ajatuksiamme ne alkavat vaikuttaa meidän tunteisiimme ja käyttäytymiseemme.  (Lappalainen ja Lappalainen)

Ajatukset ovat vain ajatuksia, joihin ei ole pakko reagoida, sillä ne ovat mielen tuottamaa (Pietikäinen ).

Mitä on hegityksen havannointi?

Hengityksen havainnointi voi olla väline mielen ja kehon kuunteluun. Hengityksen havainnoimalla voidaan lisätä esimerkiksi itsetuntemusta. Tietoinen hengitys voi olla mukana arkielämässä säätelemässä tunteita. Tietoinen hengittäminen yhdessä hyväksyvän tunteen kanssa voi vapauttaa tunnekokemusta. (Tuomala .)

Usein ajatellaan, että tunteita ei voi hallita.

Voimme kuitenkin ohjata tunteita mielikuvilla. Mielikuva on ajatuksen konkreettisempi muoto, sillä mielikuva tarjoaa suunnan ja mahdollisuuden vaikuttaa mielen sisäiseen maailmaan. (Frantsi .)

Joten voimme monella tapaan ennalta ehkäistä ja vahvistaa mielen hyvinvointia.

Tärkeää on se, että otamme puheeksi.

Pysähdymme ja hengitämme, sekä olemme läsnä itselle, läheisille sekä ympäristölle hyvin lemepeästi, armollisesti sekä tehden elämästämme oma tarinamme. ’

-Ilman suorittamisen pakkoa.  Joten lasketaan irti.

Joten aletaan elämään ja hegitämään omilla keuhkoilla sekä tuntemeen miltä hengitys tuntuu.

Tiesitkö? Oranssiin liitetään elämän eläminen tai elämän suorittaminen.

Kysynkin usein oranssin kohdalla, elätkö elämääsi itsesi kautta, vai suoritatko sitä toisten vuoksi?

Rakkaudella Heli

 

Lähteet:

BLOCK, Stanley H. 2016. Kehon ja mielen yhteys. 3. painos. Helsinki: Viisas Elämä Oy.

FRANTSI, Päivi 2018. Ajatusten ja mielikuvien ohjaus 88-94. Toim. Matikka Leena ja Roos-Salmi Martina. 2.painos. Turenki: Liikuntatieteellinen seura ry – Hansaprint.

KABAT-ZINN, Jon 1990. Täyttä elämää: Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. 2. painosHelsinki: Celia.

LAPPALAINEN, Raimo ja LAPPALAINEN, Päivi 2014. Tietoisuustaidot hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmasta 83-95. Toim. Kortelainen Ilmari, Saari Antti ja Väänänen Mikko. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

NUMMENMAA, Lauri 2010.Tunteiden psykologia. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Falun: Scandbook AB.

PIETIKÄINEN, Arto 2014. Kohti arvoistasi. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

TUOMALA, Merja 2018. Hengitys kehon ja mielen siltana 170-180. Toim. Matikka Leena ja Roos-Salmi Martina. 2.painos. Turenki: Liikuntatieteellinen seura ry – Hansaprint.