Viisi Legendaa

Jaa tästä:

 

Onko elämässäsi taian omaista taikaa?

IMG_2650 (2)

 

Tiedätkö mikä on keskiösi?

Mikä on suhteesi keltaiseen?

 

 

 

Hei, tänään on 25.11.2016. Kiitollisuuden päivä.

Tämän hetken kirjoitus aiheeksi minulle annettiin, viisi legendaa. Minulle on pari päivää annettu tai tullut ajatus, että katso Heli Viisi Legendaa, joka on lasten dvd elokuva.  Meillehän voi tulla elokuvien, laulun sanojen tai ohikulkijan sanomana, tärkeitä viestejä, tietoa tai asioita, jotka olisi hyvä meidän huomioida tai oivaltaa omassa elämässä.

Katsoin elokuvan, joka on DreamWorks animaatio viidestä legendasta, jotka ovat Pakkasukko, Pohjola tai minulle hän on Joulupukki, sitten sinä on Hammaskeiju, Nukkumatti ja Pääsiäispupu.

Lapsuudesta meille tuttuja hahmoja 🙂

Katsoessani minulle tuli vahva tunne, että tämä ajatus tulee jakaa myös teille kaikille. Kirjoituksessani, lainaan muutamia elokuvassa käytettyjä sanoja tai lauseita.

cropped-DSCN0812.jpg

 

 

 

Kysyn uudelleen, tiedätkö mikä on keskiösi?

  • Kuka olet? Tiedän, olet nimeltään vaikka Maija tai Matti. Olet äiti, isä, sisko tai veli. Tämä ei riitä.
  • Kysymys kuuluukin, kuka olet sisältäsi?
  • Millaisena näet itsesi?
  • Mikä on syntymälahjasi? Sinun vahvuutesi, persoonasi, tapa tehdä asioita, kohdata muita ihmisiä.

Näetkö sen pienen lapsen, joka on sisälläsi?

  • Näetkö ne silmät, jotka näkevät kaikkialla ne ihmeelliset asiat?
  • Näetkö ne silmät, jotka näkevät valoja puissa ja pensaissa sekä taikaa ilmassa?
  • Voitko jakaa tämän ihmetyksen koko maailmalle?

Näin joulua odotellessa, lasten silmät alkavat loistaa ja kimmeltää. He alkavat haaveilemaan ja unelmoimaan. Saako lapset elää sitä taianomaista aikaa tai saako lapset uskoa esim. joulupukkiin tai hammaskeijuun, niin kauan kuin haluaa. Vai otammeko  me aikuiset sen uskon pois heiltä. Kerrotaanko me lapsille, että se on satua, höpö höpö juttuja. Sanommeko lapsille, että olet jo niin iso, että älä nyt enää viitsi. Kysynkin, miksi lapset ei saa uskoa? Onko se väärin? Mitä pahaa siinä on? Mitä voisi tapahtua jos lapsi uskoo? Entä, jos aikuinen uskoo?

Omien lasteni kohdalla, ihanaa on ollut se, että se toivon, uskon ja hyvän jännityksen tunne mikä liittyy esim. jouluun. Saa aikaan heissä, niin kuin minussakin ihania tunteita ja iloa. Koko koti muuttuu satunäytelmäksi,  joka ehkä ei olekaan satua :). Se on sitä, taianomaista taikaa.

Miksi meillä ei voisi olla elämässä ns. taian omaista taikaa? Toki elämä on todellista, mutta voimmeko antaa tietynlaisen taianomaisen elämän olla kanssamme. Mielestäni elämä, ei saa olla niin vakavaa. Aikuisenakin voi hassutella ja leikkiä. Jokainenhan saa uskoa niihin asioihin, mihin haluaa. Eikös meillä ole täällä vapaa tahto!

Uskon siihen, että elämässä tapahtuu paljon asioita, mistä me kaikki ei edes ymmärretä. Itse olen kokenut, miten voi tapahtua ns. ihmeitä, kun jokin asia mikä on tarkoitettu tulevaksi minulle ja minun parhaaksi, niin asiat vain soljuu eteenpäin.

Ne voi olla arjen ihan pieniä asioita, jos vain ymmärrämme nähdä ne viestit edessämme ja kuuntelemme sydäntämme. Ja uskoa elämään sekä luottaa, siihen että elämä kantaa. Tämä ei ole helppoa.  Tarpeeksi monesti, kun matto vedetään alta ja nousee rapakosta ylös, eteen tulee kohta, jolloin on valittava kahdesta eri polusta, se toinen. Itse valitsin aikanaan sen toisen eli aloin luottamaan, että elämä kantaa.

 

Elokuvan kuudes hahmo ja se on musta pelko/mörkö.

On kylmää, pimeää ja pelottaa. No se on se tunne, kun tuntuu, että on ahdingossa, pelko on läsnä. Elokuvassa oleva pelko tai mörkö, joksi hän itseään nimittää. Pelko meinaa saada vallan maailmasta. Menee lasten uniin ja elämään. Lapsia alkaa pelottamaan. Lapset lopettaa uskomasta viiteen legendaan. Nämä viisi  legendaa, huomaa tilanteen ja kokoontuu yhteen lasten puolesta. Legendat miettivät vuorollaan, mitkä heidän vahvuutensa on. Kuka voisi auttaa milläkin tavalla tässä tilanteessa. Yhteinen voima on suurempi, kuin taistella yksin.

Pyyteetön auttaminen ja välittäminen.

Sehän me tiedetään, kun jotain  katastrofeja sattuu. Ihmisiä kokoontuu yhteen, jotka miettii, kuinka selvitään, kuinka autetaan ja pelastetaan. Heillä ei pelko saa valtaa, vaan se on sitä taikaa, joka tulee sydämestä. Heillä on vahva tunne, että tahdon hyvää ja auttaa hädässä olevia. Toki näen, että se on hyvää pelkoa, joka saa sen adrenaliinin virtaamaan. Taistelemaan ja menemään haastavissakin tilanteissa eteenpäin. Pelko ei saa tässä sitä ominaisuutta, että pakene, joka on tuttu käsite luolamies ajoilta. Tiedän itsekin, kun olin esihoito ja kätilön työssä, kuinka koin itseni olevan parhaimmillani, kun kohtasin hätä tilanteita. En sillä sano, että toivon hätää, tai katastrofeja, vaan sitä, että kuinka meidän vahvuudet voivat tulla esille eri tilanteissa ja kuinka pelkoon suhtautuu eri tilanteissa. Pelon toinen puoli on, että pakenee, on todellakin tärkeä ominaisuus, koska joskus on tilanteita, että on juostava ja paettava esim. henkeä uhkaavissa tilanteissa.

Tasapaino horjuu, tulee pelko.

Pelko jos saa vallan elämässä, näkee painajaisia, masentuu, tukehtuu henkisesti ja voi todella huonosti. Onko pelko sellainen, että voiko siihen jäädä jumiin vai antaako pelon vanheta ja voiko siitä päästää irti? Pelko haistaa pelon – pelko lisääntyy pelkäämällä.

Voisiko pelolle sanoa, kuin poika sanoi elokuvassa pelolle. ”Minä uskon sinun olevan olemassa, mutta minä en vaan pelkää sinua”.

Hyvä lisänyy hyvällä – valo lisääntyy valolla. Elämässä ei tarvitse olla yksin, tulee uskaltaa pyytää apua. Mennä sinne missä on niitä ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Itse tulee ottaa ne askeleet. Vierellä on kulkijoita, mutta päätös on tehtävä itse.

Ihmisistäkin on hyvä päästää irti, ja ymmärtää, että tämä ihminen tai ihmiset ovat antanut sen mitä olet tarvinnut. Irti päästäminen on vaikeaa, mutta ihmisiä tulee ja menee. Jotkut ihmiset ovat meidän kanssamme ikuisuuden toiset vai hetken. Jokainen kohtaamamme ihminen, joka on kanssamme, hänellä on jokin tarkoitus, tai tehtävä meille. Mitä meidän tulee oppia elämästämme tai itsestämme? Ne voi olla juuri niitä ihmisiä, joiden kanssa on haastava olla tai heidän seurassa voi pahoin, tai ne ihmiset ovat pelottavia.

On niitäkin ihmisiä, jotka tulee auttamaan meitä positiivisella tavalla. Ne ilmestyy, kuin tyhjästä ja ne voi viipyä kanssamme vain hetken. Sitten tulee hetki, jolloin auttaja kokee itsenä tarpeettomaksi ja siirtyy sivuun. Tällöin on aika jatkaa matkaa.

Ei ole helppoa alkaa miettimään, mitä tämä tai nämä ihmiset opettaa minulle? Totta kai se on itselle haastavaa ja vaikeaa, koska asia liittyy meihin itseemme ja meidän tulisi muuttaa itsessämme jotain asiaa. Tulee pysähtyä itsenä kanssa hiljaisuuteen. Puhua itselle asioita ja ehkä myöntää tapoja miten toimii, jotka eivät olekaan ehkä enää toimivia. Helpommin me aloitetaan haukkumaan ja syyllistämään itseämme tai toisiamme. Rohkeasti peili omaan kauniiseen käteen ja tarkastelemaan itseään. Ole tässä kohtaan itsellesi armollinen.

Tähän voisin liittää värit. Näetkö punaista, kun syyllistät itseäsi, kun teet omasta mielestäsi ns. virheen tai joku muu tekee. Entä, kun joku tulee, ja sanoo sinulle, että tee asia noin, ei noin. Kiehutko sisältäsi, onko tämä ihminen sinulle, kuin härälle punainen vaate.  Tämä on sinulle suuri oppi, kun vain myönnät sen itsellesi.

Yksi keino mikä voi auttaa etenemään tässä asiassa on…

Jos tarvitset suojaa ajattele punaista väriä, mutta jos kiehut ajattele sinistä. Ajattele mitä vain voimaväriä mielessäsi. Visioi väri ympyräksi jalkojesi alle. Ajattele, että tämä on minun paikkani ja reviiriini, kukaan ei pääse minun alueelle. Ajattele voimaväriä kaulallesi ja kehosi ympärillesi, puhu sydämestäsi.

  • Punainen antaa omaa voimaa, negaationa koet vihaan.
  • Sininen auttaa puhumaan, negaationa nielet sanasi.
  • keltainen antaa itseluottamusta, negaationa et arvosta itseäsi.
  • Vihreä on sydämen ääni, negaationa et pysty sanomaan tai tekemään asioita sydämesi kautta.

Täysikuu – valo voittaa pimeyden.

Elokuvassa täysikuu  karkottaa pimeyden pois. Mehän tiedämme, miten upea valopallo täysikuu onkaan. Täydenkuun aikaan, emme tarvitse valoja metsässä liikkuessa. Elokuvassa Kuu kertoo lapsen uskosta elämään. Miten lapsi on viaton ja uskoo ihmeisiin ja elää tässä hetkessä. Kysynkin; mihin me se aikuisena kadotetaan? Kuu kertoi; kuinka kuun valo on ihmeellistä, kuinka se antaa iloa, uutta toivoa ja unelmia. Annetaanko me kuun valon loistaa sisällemme ja sisällämme. Kuun valo on herkkää, feminiinistä ja jumalatar energiaa. Kuu kertoo vallinnoista. Onko edessäsi valintoja tai osaatko tehdä oikeita valintoja, kuunnellen sydäntäsi?

Kysymme itseltämme useasti, kuka olen ja mihin olen menossa?

Miksi me kysymme sitä koko ajan? Emmekö kuuntele itseämme vai emmekö tiedä mikä on keskiömme?

Voisimmeko alkaa uskomaan itsemme, tuntemuksiimme, kykyihimme ja taitoihimme. Jos emme usko itseemme, pelko ja epävarmuus voittaa. Pelko vie luottamuksemme itsessämme pois. Muistot lapsuudestamme vaikuttaa meidän itseluottamukseemme. Hyvät muistot menee kauemmas, jossa annamme ikävien muistojen olla läsnä joka hetki.  Voisimmeko alkaa muistamaan itsestämme ne hyvät asiat. Niin miten lapsena uskoimme itseemme ja ihmeisiin.

Muistot on toki muokanneet elämäämme. Voisimmeko ottaa muistoistamme ne hyvät asiat käyttöön ja päästää irti niistä muistoista, joita emme tarvitse enää tässä kohti elämäämme. Voiko muistot ns. vanhentua? Muistot ovat muokanneet meistä sen, kuka me jo olemme. Nyt on aika avata uusi luukku. Ole ylpeä siitä mitä olet tehnyt tai teit. Haluatko näkyä vai olla näkymätön?

Antamalla anteeksi itselle ja toisille sekä pyytää anteeksi. Se ei ole helppoa, mutta anteeksi antaminen voi auttaa pääsemään huonoista muistoista pois. Aloittaa askel askeleelta luottamaan itseensä ja hyväksymään itsenä sellaisena, kuin on.

Mistä tiedät kuka olet, jos et tiedä kuka olit ennen.

Kannustan nyt sinua näkemään sisäisen lapsesi. Näkemään ilon, sen lapsen ilon ja tavan olla hetkessä. Lapsen ilo, joka tulee spontaanisti ja hetkessä jossa lapsi saa olla vain lapsi. Lapsen tapa käsitellä asioita, on leikin avulla. Leikkiessä käydään läpi eri tunteita ja tapahtumia. Milloin viimeksi olet nauranut kunnolla?

Olemmeko unohtaneet ilon elämästä. Ilo ei ole suorittamista, vaan sitä eletään. Ilo ja leikki, kuinka ne voivatkaan saada olon muuttumaan. Ensin tulee antaa itselle lupa, hyväksyä se, että aikuinenkin voi leikkiä ja hassutella.

Uskalla pitää hauskaa, nauraa, tanssia ja leikkiä. Anna tulla taianomainen uskosi esiin. Sinä saat uskoa mihin haluat. Kaikkea ei mielestäni tarvitse tieteellisesti selvittää, jos ihminen haluaa uskoa, joulupukki, keijuihin ja tonttuihin tai enkeleihin, puolestani hän saa uskoa. Tärkeintä on, että olemme jalat maassa, vaikka pää olisi kuinka korkealla tahansa pilvissä. Hyvä on muistaa että tämäkin mitä kirjoitan on minun kauttani tulevaa tekstiä ja sinä saat olla , sitä mitä mieltä haluat. Jokainen meistä uskoo asioihin omalla tavallaan.

Haluan sanoa sinulle vielä kuitenkin, tuleepa eteesi mitä vain. Sinä selviät, kun uskot itseesi ja pyydät apua.

Muista!

Anna sisäisen lapsesi tulla esiin.

Sinulla on lupa, leikkiä, iloita, unelmoida ja toivoa.

DSCN1238

 

**** TOIVO NYT, TOIVEESI TUTUTUU ****

 

 

 

 

Minä kysyn sinulta vielä; MIKÄ ON KESKIÖSI?

Minun keskiöni on: Herkkyys

kaunisminä

 

Ihana Joulun odotusta sinulle!

Rakkaudella Heli  Nissinen©